lars saari
12.10.2017 turun sanomat
Kuvataidearvio. Hyäryllistä. Yritys selventää hämmentävää tilannetta. ARS NOVAN TAKKAHUONE 5. 11. SAAKKA.
Siitä mitä ei voi sanoa
Ars Novan Takkahuoneen länsiseinän ikkuna on yleensä peitetty mutta aurinkoisena päivänä siitä tulvii tilaan runsasta syysvaloa. Mutta siihen tulvii muutakin, outoja seiniin kiinnittyviä palluroita, kuin lounaasta Golf-virran mukanaan tuomaa matalapainetta. Ne näyttävät kipsisiltä, mutta ovat oikeasti sanomalehtipaperista muovailtuja, remonttitasoitteella pinnoitettuja muoto-olioita.
Teoksen nimi Yritys selventää hämmentävää tilannetta ei juurikaan tarjoa tulkinta-avaimia. Hämmentääkö uusi maailmanjärjestys? Ovatko Donald Trumpin twiitit piilossa installaation printtimateriaalissa? Teos ei luovuta merkityksiään helposti.
Teoksen tekijyys on Hyäryllistä-taiteilijaryhmällä, jonka juuret ovat Kainuussa sekä Keski- ja Etelä-Pohjanmaalla, Jouko Korkeasaari (s. 1971) on Kajaanista, Sari Koski-Vähälä (s. 1968) Kokkolasta, Heli Kurunsaari (s. 1971) Lapualta. Limingan taidekoulussa alkujaan opiskelleesta triosta Korkeasaari jatkoi opintojaan Turun Piirustuskoulussa, Koski-Vähälä sekä Kurunsaari Lahden Taideinstituutissa. Jälkimmäisten muutettua Turkuun syntyi vuonna 1992 taiteilijakollektiivi Hyäryllistä, jonka itseironisessa nimessä (taide on hyödyllistä/taiteen sijaan pitäisi tehdä jotain hyödyllistä) on juureva eteläpohjalainen saundi. Sittemmin helsinkiläistyneen ryhmän Turun vuodet olivat aktiivisia. Työhuone Studio Hyäryllistä osoitteessa Aninkaistenkatu 5 toimi lukuisten vaihtoehtoisten näyttelyiden ja performanssien tilana.
Hyäryllistä-ryhmän jäsenet tekivät alun perin tasopintakuvaa – maalausta ja grafiikka – mutta ryhmän yhteiset näyttelyt ovat muuntuneet käsitteellisen installaation suuntaan. Mitä erilaisin löytömateriaali ja esineistö ovat korvanneet värin ja kankaan. Sensitiivisyys materiaaleille ja oudoille visuaalisuuksille on keskeistä, kuten myös itse tekemisen aktit, joille dada, surrealismi ja kitsch muodostavat taidehistoriallisen kontekstin.
Innoittajakseen ryhmä on nostanut esille ranskalaisen kuvanveistäjä Auguste Rodinin (1840-1917) ja erityisesti tämän kesken jääneen suurteoksen Helvetin portti (1880–1917). Teoksen lukuisista hahmoista tunnetuin on Ajattelija (ransk. Le Penseur). Rodin ideoi teoksen Danten Jumalaisen näytelmän pohjalta ja Ajattelijan oli alun perin tarkoitus esittää Dantea pohdintoihin syventyneenä Helvetin portilla.
Yritys selventää hämmentävää tilannetta koostuu seinille kiinnitetyistä objekteista ja huoneen takkaa mukailevasta valetakasta. Taide siis heijastaa todellisuutta mutta tuo siihen omat kysymyksensä. Rodinia installaatiossa on lähinnä intensiivinen liikevaikutelma. Liekehtiviä kolmiulotteisia kappaleita on vaikea kuvailla, koska ne eivät muistuta mitään reaalimaailman esinettä. Niiden kipsimäisyys viittaa veistotaiteeseen. Ajattelija symboloi niin älyä kuin runouttakin, ja on oivallinen – tosin piilevä – metafora installaatiossa, joka tekijöiden mukaan kumpuaa aikamme maailmantilanteesta ja globaaleista ongelmista.
On tosiasia, että kuvataiteeseen(kin) jää aina taso, joka toimii, vaikka ei avaudukaan kielen avulla.